Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa puhutaan vain tärkeistä asioista ja tieteestä tunteella. Jokaisessa jaksossa haastatellaan yliopiston tutkijaa, joka kertoo alansa mielenkiintoisimmasta kysymyksestä juuri nyt. Tämä on podcast kaikille, jotka rakastavat tiedettä. Utelias mieli valittiin Grand One -kilpailun podcast-sarjan finalistiksi vuonna 2024. Sarjan on tuottanut Jaksomedia.
…
continue reading
This podcast is for everyone but especially for those who are intermediate Finnish learners and want to advance even further :D. The idea for this podcast type came from discussing with one of my dear friend because there are lots of material for beginners but after that Finnish study materials get scarce. Thus, please enjoy and start to listen. Any comments or wishes for the next episodes please send them to finnishwithreetu@gmail.com :D Tämä podcast on omistettu kaikille niille, jotka ovat ...
…
continue reading
1
Mitä linnut paljastavat ilmastonmuutoksesta?
34:50
34:50
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
34:50
Suomessa linnut pesivät joka vuosi 1,5 kilometriä pohjoisempana kuin edellisvuonna, ja niiden koko pienenee. Syy: ilmastonmuutos vaatii sopeutumista myös linnuilta. Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen kertoo, millainen on muuttolintujen vuoden vaarallisin matka ja miten ilmastonmuutos siihen vaikuttaa. Entä miten ihmi…
…
continue reading
1
Miten naisen asema on muuttunut Kiinassa?
32:50
32:50
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:50
Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli ’suhteet’. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluva…
…
continue reading
Merkittävä osa maailman eläinlajeista on tieteelle tuntemattomia. Mitä kaikkea vaaditaan siihen, että uusi laji tunnisteaan ja mitä vaikutusta löydöillä on? Väitöskirjatutkija Hanna Rosti tutkii Kenian Taitavuorten sademetsissä yöaktiivisia nisäkkäitä: pikkugalagoja ja puutamaaneja. Millaista näiden harvinaisten lajien tutkiminen on, ja millä eri t…
…
continue reading
Masennusta on tutkittu paljon, mutta vieläkään ei tarkalleen tiedetä, mistä sairaus johtuu ja millainen hoito auttaa eri ihmisiä. Aivosairauksiin perehtynyt tutkimusjohtaja Matias Palva on kehittänyt tiiminsä kanssa monta vuotta päällisin puolin tavallista videopeliä. Seikkailupeli on kuitenkin tarkoitettu yksilöityväksi masennuksen hoidoksi, jonka…
…
continue reading
1
Mitä pienten lasten ajattelusta kannattaa oppia?
32:41
32:41
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:41
Resilienssillä viitataan kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä. Sitä voi verrata immuniteettiin, joka antaa meille suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Resilienssi kehittyy jo varhaislapsuudessa, mutta kuinka sitä voi vahvistaa? Varhaiskasvatuksen professori Arniika Kuusisto tutkii, mikä on pienille lapsille tärkeää elämässä. Lapsiin ei usein suhtauduta …
…
continue reading
Innostus ja huoli tekoälystä ottivat uusia kierroksia, kun ChatGPT avattiin yleiseen käyttöön. Yhtäkkiä käytettävissä oli sovellus, joka antoi koherentteja vastauksia kysymyksiin ja jolle pystyi antamaan tehtäväksi esimerkiksi puheen tai ansioluettelon kirjoittamisen. Mihin kaikkeen suuret kielimallit vielä pystyisivätkään? Tekoäly kutkuttaa mieltä…
…
continue reading
1
Miten hyvän, pahan ja ruman kehät syntyvät?
29:38
29:38
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
29:38
Hyvinvointivaltiolla on pitkät juuret, mutta lyhyt historia. Mikä oli sattuman rooli siinä, että Suomesta, köyhästä periferiasta, tuli lopulta hyvinvointiyhteiskunta? Helsingin yliopiston sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa tuntee varsinkin hyvinvointivaltion alkuajat ja käyttää tutkimuksessaan muun muassa taloustieteestä tuttuja tilastoll…
…
continue reading
1
Millaisiin kyberuhkiin nyt pitää varautua?
32:22
32:22
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:22
Kaikki on nykyään internetissä: niin pankkipalvelut, terveystiedot kuin jääkaapitkin. Millaisia kyberriskejä liittyy siihen, että elämän eri osa-alueet digitalisoituvat? Entä kun kyse on yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista, kuten vedenjakelusta tai sähköverkosta? Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Valtteri Niemi avaa …
…
continue reading
1
Pitäisikö mineraaliaarteet jättää merenpohjaan?
34:42
34:42
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
34:42
Syvä meri alkaa sieltä, minne auringonvalo ei yllä, yleensä noin 200 metrin syvyydestä. Kun sinne sukeltaa ja pistää sukellusveneestä valot pois, alkaa ikkunan takana näkyä hohtavia valonpilkahduksia. Tämä maailma on tuttu tutkija Laura Kaikkoselle, joka tutkii ihmisen vaikutusta syvään mereen. Yhteiskunnan sähköistymisen myötä kiinnostus syvänmere…
…
continue reading
1
Miksi äänestämme niin kuin äänestämme?
1:01:12
1:01:12
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
1:01:12
Suomalaiset voi jakaa äänestäjinä karkeasti neljään ryhmään. Mutta kuinka tietoisia päätöksiä teemme äänestyskopissa? Kiinnostus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa kasvussa koko 2000-luvun, ja politiikasta puhutaan enemmän kuin koskaan, sanovat politiikan tutkijat, väitöskirjatutkija Veikko Isotalo ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Mit…
…
continue reading
1
Mitä olemme ymmärtäneet väärin lihavuudesta?
35:15
35:15
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
35:15
Ihmisen terveyttä ei voi päätellä siitä, minkäkokoinen hän on. Siitä huolimatta lihavuuteen liittyy vahva stigma, jonka mukaan ylipaino tuottaa kaikille samanlaiset terveysriskit ja laihtuminen on kiinni vain itsekurista. Tieto lihomisen mekanismeista ja yksilöllisyydestä on lisääntynyt viime vuosina paljon, sanoo kliinisen metabolian professori Ki…
…
continue reading
Kvanttitietokoneilta odotetaan suuria. Ne voivat mahdollistaa asioita, joita toistaiseksi on mahdotonta tehdä: merkittävästi nopeampaa lääkekehitystä, salakirjoitusmenetelmien murtamista ja koneoppimisen tehostumisen kautta esimerkiksi huimasti parempia käännösohjelmia. Kvanttitietokoneiden ohjelmointiin on muutamia suuntia, mutta oikeastaan kukaan…
…
continue reading
Puhtaita identiteettejä ei ole olemassakaan, vaan meissä risteää useita eri tarinoita, joita kerromme itsestämme. Silti jotkut hyväksytään helpommin esimerkiksi suomalaisuuden piiriin kuin toiset, sanoo islamilaisen teologian yliopistolehtori ja teologian dosentti Teemu Pauha. Millaista on muodostaa identiteettiä suomalaisena muslimina, kun ympäris…
…
continue reading
Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen välillä on kuilu, eivätkä arvot läheskään aina näy toiminnassa: Arvostamme ympäristöä, mutta toimimme ympäristölle ja ilmastolle vahingollisesti. Toisaalta yhteiskunta myös vaikuttaa siihen, millaiset mahdollisuudet meillä on valita ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kun halutaan muuttaa ihmisten käyttäytymistä …
…
continue reading
Ympäristö, geenit ja sattuma tekevät meistä sen, mitä olemme. Epigenomi on palanen geenien ja ympäristön vaikutusten – esimerkiksi unen määrän, ravinnon laadun tai ilmansaasteille altistumisen – välissä: se on soluissa vaikuttava kerros informaatiota, joka säätelee sitä, miten ihmisen geenit toimivat. Epigenomi on kuin kapellimestari, joka johtaa g…
…
continue reading
1
Miten syömisen ja ruoantuotannon pitää muuttua?
34:08
34:08
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
34:08
Tapa, jolla tuotamme ruokaa ja syömme, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se ei myöskään takaa, että kaikille riittää tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. Meillä on kiire muuttaa maapallon ruokajärjestelmä. Meidän pitäisi länsimaissa ymmärtää, mitä on kohtuullisuus syömisessä, sanoo elintarviketieteilijä, työelämäprofessori Reetta Kivelä Viikki Fo…
…
continue reading
1
Miten Eurooppa saadaan irti Venäjän energiasta?
33:39
33:39
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
33:39
Venäjän öljyn- ja kaasuntuotantolaitokset sijaitsevat Siperiassa, noin Etelä-Suomen kokoisella alueella. Siellä tuotetaan puolet Venäjän valtion budjetista. Se, että resurssit ovat keskitetyt, yllyttää myös vallan keskittämiseen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen. Tynkkynen taustoittaa, miten energia ja väkivalta lii…
…
continue reading
Avaruus näkyy arjessamme joka päivä, sillä esimerkiksi kartta- ja sääsovellukset käyttävät sieltä saatavaa dataa. Avaruuden apajille pyrkivät nyt yhä useammat, ja kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen enemmän kuin koskaan. Avaruuden hyödyntämisessä unohtuu usein yksi asia: kestävyys. Avaruusromun määrä kasvaa, ja hajonneet zombie-satellii…
…
continue reading
Myötätunto ei ole tunne vaan teko, johon osallistuu useampi kuin yksi ihminen. Miksi myötätunto on niin tärkeää yhteisöille, ja miten sitä voi edistää esimerkiksi työpaikoilla? Myötätunto on yhteiskunnan ja demokratian liima, sanoo kasvatustieteiden dosentti Antti Rajala, joka tutkii myötätuntotaitoja ja niiden kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Mi…
…
continue reading
1
Mitä yhteistä on eri aikojen salaliittoteorioilla?
29:48
29:48
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
29:48
Maallistuminen, maailman muuttuminen yksilökeskeisemmäksi ja sosiaalinen media luovat otollisen alustan salaliittoteorioille. Kun yhtälöön lisätään vielä koronapandemian kaltainen globaali poikkeustilanne, joka äkillisesti pani monen asian elämäntavassamme uusiksi, käsillä ovat erityiset edellytykset salaliittoteorioiden leviämiselle. Mitä tarkoitt…
…
continue reading
Ihmiskunnalle antibiootit ovat ihmelääke, ja on vaikea kuvitella elämää ilman niitä: antibiooteilla lääkitään poskiontelon tulehduksia, niitä käytetään leikkauksissa, ja niillä hoidetaan myös tuotantoeläinten sairauksia. Mutta mitä tapahtuu, kun sairauksia aiheuttavat bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille? Antibioottiresistenssi on h…
…
continue reading
Elämme pandemioiden kulta-aikaa. Nykyään kolme neljäsosaa uusista infektiotaudeista on zoonooseja, eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Mikä on muuttunut, ja miksi tutkijat uskovat tahdin vain kiihtyvän? Jos halutaan ymmärtää, mistä pandemiat syntyvät, täytyy ymmärtää, miten ympäristön muutos vaikuttaa luontoon ja eläimiin, sanoo uhkaavien inf…
…
continue reading
#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, …
…
continue reading
1
Saimaannorpan suojelu ei riitä – miten luontokato pysäytetään?
35:50
35:50
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
35:50
Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella. Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien …
…
continue reading
1
Millainen on siirtolaisen vanhuus Suomessa?
32:24
32:24
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:24
Suomessa arvostetaan työperäistä maahanmuuttoa, ja esimerkiksi vanhustenhoidossa työvoima on korvaamatonta. Mitä tapahtuu, kun työn tai muiden syiden takia Suomeen siirtolaisina tulleet vanhenevat itse? Etenkin julkispalveluiden digitalisaatio vaikeuttaa kaikkien vanhusten mahdollisuuksia hakea tukea, johon heillä on oikeus, sanoo sosiologian profe…
…
continue reading
Tiedätkö, mitä dataa sinusta on kerätty ja mihin sitä käytetään? Sanotaan, että elämme datan kultakautta: sitä keräävät niin teknologiayritykset kuin valtiotkin, ja samalla kun datalla tehdään rahaa, sen pohjalta yritetään parantaa ihmisten hyvinvointia. Data on myös tarina meistä, sanoo sosiologi ja DataLit-hankkeen tutkija Aaro Tupasela. Tupasela…
…
continue reading
Tekoäly on levittäytynyt kaikkialle elämäämme. Käytämme päivittäin laitteita, joiden toiminnan taustalla on tekoäly, ja samalla olemme sen käytön kohteita: tietojamme analysoidaan tekoälyn avulla verotoimistossa ja terveydenhuollossa. Viiden viime vuoden aikana teknologinen muutos on ollut niin nopeaa, että emme ymmärrä, mihin kaikkeen se yhteiskun…
…
continue reading
1
Ahdistuuko koira samoista asioista kuin ihminen?
32:25
32:25
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:25
Mitä koiran geenit kertovat ihmisen sairauksista? Ihmisen ja koiran geenit ovat 90-prosenttisesti samanlaisia. Sen vuoksi koirien perinnöllisten sairauksien tutkimus auttaa selvittämään myös ihmisten sairauksia. Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen tutkimusaineisto on maailman todennäköisesti suurin koirien biopankki, jossa on 80 000 näytett…
…
continue reading
1
Muuttuisiko maailma, jos alkaisimme puhua ilmastonmuutoksesta eri tavalla?
31:44
31:44
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
31:44
Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia? Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään …
…
continue reading
1
Mitä ihmiset odottivat tulevaisuudelta tuhat vuotta sitten?
33:55
33:55
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
33:55
Tuomas Heikkilä tutkii ihmisten syvimpiä toiveita ja suurimpia pelkoja, ja siksi hänen tieteenalansa kirkkohistoria on aina ajankohtaista. Mikään tieteenala ei pysty yksin ratkaisemaan koronaviruspandemian, ilmastonmuutoksen tai ihmisten välisten konfliktien kaltaisia suuria ongelmia. Historian näkökulma on tärkeä, sillä voimme rakentaa kuvaa tulev…
…
continue reading
Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän. Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori,…
…
continue reading
1
Miksi meidän pitäisi muuttaa käsitystämme kielitaidosta
31:01
31:01
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
31:01
Kukaan ei puhu kokonaista kieltä, ja jo pienikin kielen osaaminen on kielitaitoa, sanoo sosiolingvisti Heini Lehtonen. Se, jolla on valtaa, voi sanella, mitä kieltä käytetään. Samalla joidenkin kielitaito jää piiloon. Seuraukset näkyvät esimerkiksi monikielisten oppilaiden arjessa suomalaisissa kouluissa. Lehtonen kehottaa myös miettimään, mitä kai…
…
continue reading
1
Miksi enää ei riitä, että tekee työnsä hyvin?
33:47
33:47
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
33:47
Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet raj…
…
continue reading
1
Mitä yhteistä on tulivuorilla, meteoriiteilla ja ihmisillä?
31:54
31:54
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
31:54
Missäpäin Suomea on viimeksi purkautunut tulivuori? Mistä tiedämme, mitä maapallon sisuksissa on, vaikka emme ole koskaan päässeet tekemään siellä mittauksia? Maapallo on 4,5 miljardia vuotta vanha, ja sen sisällä on yhä paljon ihmiselle tuntematonta. Tässä Utelias mieli -podcastin jaksossa geologi Jussi Heinonen kertoo, millä tavoin maapallon sisu…
…
continue reading
1
Miten matematiikka auttaa selvittämään, mitä maapallon sisällä on?
30:28
30:28
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
30:28
Monet asiat ovat muuttuneet digitaalisessa maailmassa matematiikaksi. Teollisuusmatematiikka tuottaa hyötyä ja ratkaisuja loppukäyttäjälle. Sen avulla saadaan vastauksia muun muassa ihmisen biologiasta, geologiasta ja universumista. Tässä Uteliaan mielen jaksossa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen avaa esimerkiksi käänteisiä eli inve…
…
continue reading
1
Jos yleensä toimii oikein, saako toimia joskus väärin?
29:50
29:50
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
29:50
Ihmisellä on tarve näyttäytyä itselleen ja toisille moraalisena yksilönä, joka erottaa oikean väärästä ja toimii yhteisesti hyväksyttyjen arvojen mukaan. Samaan aikaan käytämme hyviä tekojamme oikeutuksena myös pahoihin tai ristiriitaisiin tekoihin. Miksi ihminen esimerkiksi saattaa arkisilla teoillaan tukea vähäosaista mutta samaan aikaan äänestää…
…
continue reading
1
Kuka käy valmennuskurssin – kuinka tasa-arvoista korkeakoulutukseen hakeminen on Suomessa?
31:26
31:26
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
31:26
Suomessa koulutus on kansainvälisesti katsottuna tasa-arvoista, ja muodollisesti lähes kuka tahansa voi hakea mihin tahansa koulutukseen. Todellisuudessa ihmisten koulutusvalintoja rajaavat monet taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja alueelliset seikat. Kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen tutkii, ketkä osallistuvat yliopistojen pä…
…
continue reading
1
Miksi hiilen ja veden avioliitto on elintärkeä luonnolle ja ilmastolle?
27:39
27:39
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
27:39
Luonnon monimuotoisuus suojelee toisaalta metsiä ja toisaalta ilmastoa. Meteorologian professori Timo Vesala kertoo, miksi veden ja hiilen yhteispeliä on niin tärkeää ymmärtää ja miten paljon puhutut hiilinielut käytännössä toimivat. Entä mitä yhteistä on ison tutkimusprojektin pyörittämisellä ja elokuvan tekemisellä? Helsingin yliopiston podcastis…
…
continue reading
1
Miksi tekoäly ei mene yliopistoon opiskelemaan tai tuhoa ihmiskuntaa?
32:10
32:10
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:10
Kuinka älykästä tekoäly oikeastaan on? Miten ihmisen taipumus inhimillistää elottomia asioita on vaikuttanut mielikuviimme tekoälystä? Tietokoneohjelmat voittavat ihmisen shakissa ja Go-pelissä, mutta tutkija Petri Myllymäen mukaan tekoälyä on turha pelätä. Professori ja Tietotekniikan tutkimuslaitoksen johtaja ei oikeastaan välittäisi puhua tekoäl…
…
continue reading
1
Ei terveystarkastuksille – miksi kouluterveydenhuolto pitäisi panna uusiksi?
31:05
31:05
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
31:05
Laitetaanko nuoret päättämään omasta terveydestään liian varhain? Miten suomalainen terveydenhuolto vastaisi paremmin nuorten tarpeisiin? 80 prosentilla suomalaisista nuorista on asiat paremmin kuin koskaan aikaisemmin – mutta 20 prosenttia nuorista voi huonommin kuin parikymmentä vuotta sitten. Nuorten terveydenhuolto pitäisi uudistaa, ja yksi muu…
…
continue reading
1
Kuusikumia lautaselle! Miten metsäteollisuuden sivuvirtoja voitaisiin jalostaa ruuaksi?
30:01
30:01
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
30:01
Kuusikumi vastaa moneen trendiin: se on kotimaista, vegaanista ja mahdollisesti myös hyödyllistä suoliston mikrobeille. Mutta mitä se oikeastaan on ja miten sitä voitaisiin hyödyntää ruokateollisuudessa? Elintarviketieteiden apulaisprofessori Kirsi Mikkonen kertoo tutkimastaan kuusikumista ja sen valtavista käyttömahdollisuuksista. Metsäteollisuude…
…
continue reading
1
Miksi puhumme masennuslääkkeistä, kun meidän pitäisi puhua aivoista?
32:31
32:31
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
32:31
Ovatko uudet nopeavaikutteiset masennuslääkkeet ihmekeino masennuksen hoitoon, vai voisiko lisäapu löytyä unesta? Lähes puoli miljoonaa suomalaisista syö masennuslääkkeitä. Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon osaston apulaisprofessori Tomi Rantamäki sanoo, että saisimme pysyvämpiä tuloksia masennuksen hoidossa, jos ymmärtäisimme parem…
…
continue reading
1
Finnish with Armin Episode 7 Mummin haastattelu
7:33
7:33
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
7:33
Finnish with Armin episode 7 Mummin haastattelu This time I went to Salo to interview my Mummi (grandma) about her school years.
…
continue reading
1
Finnish With Armin Episode 6 - Oma lapsuuden kokemus
5:15
5:15
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
5:15
Hello all! This time is time to listen my own story time how I experienced foreign languages first time. And why this event was my motivator to learn foreign languages properly. If you have anything to ask please send email to finnishwithreetu@gmail.com
…
continue reading
1
Finnish With Reetu For Intermediate Learners Episode 5 - Science time Photosynthesis
7:45
7:45
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
7:45
Finnish With Armin For Intermediate Learners Episode 5 - Today I will tell to you a little about photosynthesis in Finnish. Please, listen closely because many scientific words have actually a Finnish equilevant :D
…
continue reading
1
Finnish with Reetu episode 4 - ihminen, henkilö ja henki - how do these differ from each other?
7:55
7:55
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
7:55
Finnish with Reetu episode 4 - ihminen, henkilö ja henki - how do these differ from each other? This time I have prepared an episode about above mentioned words with a listening exercise which can be a challenging one;)
…
continue reading
1
Finnish with Reetu episode 3 - Huonepakopeli
10:09
10:09
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
10:09
Moi everyone and welcome to listen to Finnish with Reetu episode 3 - Huonepakopeli. Today I will talk about that topic and then ask from you some questions regarding what you just heard. After that it is time to learn some idioms such as ”ruista ranteisiin.”
…
continue reading
1
Finnish With Reetu for Intermediate Learners Episode 2 Self-Interview
10:08
10:08
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
10:08
In this episode I am doing a self-interview. You will learn some grammar and specially how to express your opinion in Finnish. Also today is the Finland’s 101th independence day,thus, Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille :D! If you want to send your own questions or wishes about the next episode topics, please send because I would gladly receive those …
…
continue reading
1
Finnish with Reetu for intermediate learners episode 1
9:59
9:59
Play later
Play later
Lists
Like
Liked
9:59
The very first episode will be dealing about my personal story regarding identity crisis and you will learn quite many idioms and slang words from it.
…
continue reading